Tänään meillä on aikaa järjestellä paikkoja, Anna ilmoittaa heti ovella. Hän kertoo, ettei ruokaa nyt tarvitakaan kovin paljon, joten kauppareissulle ei ole tarvetta. Sitä paitsi hänellä on iltapäivällä menoa. 

Työvuoroni Annan luona alkaa taas yhteisestä kauppareissusta. Viipyilemme pitkään kukkahyllyjen väliköissä. Viime kerralla keskityimme elintarvikkeisiin ja remontin vuoksi mullistuneen kaupan ihmettelyyn. Nyt opin uuden ja suuren asian: Anna rakastaa kukkia. Niiden värisävyt ja vivahteiden yksilöllisyys kiehtovat häntä, vaikka ne onkin nostettava hyvin lähelle silmiä, jotta hän näkee kunnolla.