Kiitos Isä!

Isä, tänään on sinun päiväsi. Isänpäivä on minulle yksi tärkeimpiä ja merkityksellisempiä päiviä vuodessa, mutta nyt en voi olla lähelläsi tai tulla edes nopeasti tapaamaan sinua. On pitkä välimatka, on korona, on kiireinen perhearki ja työt pyöritettävänä. En voi niin helposti irtautua pitkälle matkalle luoksesi, edes hetkeksi viettämään kahdenkeskistä aikaa. Se harmittaa, tuntuu pahalta, sydäntä särkee. Onneksi on sentään puhelin niin voimme soitella ja pitää yhteyttä. Se helpottaa edes vähän, mutta ei poista ikävää kokonaan.

Isä, olet päivittäin ajatuksissani. Mietin miten sinä voit, jaksatko ja pärjäätkö siellä? Tarvitsetkohan apua jossain? Onko kaikki hyvin, kerrotko jos olisi joku? Olethan aina ollut mies, joka pitää omat murheet sisällä. Et ole halunnut muita kuormittaa omilla asioillasi.

”Isä, haluan kertoa sinulle, että olet minulle parhain isä mitä olla voi. Olet minut rakkaudella kasvattanut, sylissäsi kantanut, pitänyt huolta, antanut hoivaa ja huolenpitoa, suojellut ja varjellut, tukena ja turvana ollut, auttanut kaikin tavoin elämän eri tilanteissa.”

Sinulla on lämmin, iso sydän, josta omalla tavallasi olet välittänyt lempeyttä, lämpöä, hyväksyntää, antanut paljon viisautta minulle. Olet vaatimaton, mutta niin suuri, vakaa kuin kallio. Hauskakin olet ja huumorintajua on! Aina olet ollut lähellä ja saavutettavissa, nytkin vaikka välimatka on pitkä. Aina olet minua kannustanut, kertonut kuinka voin olla mitä vain, rohkaissut ja parhaat lähtökohdat elämälle antanut. Suuri kiitos sinulle isä, olet rakkain ja paras isä minulle!

Tiedän, että pärjään elämässäni kiitos sinun isä, mutta pärjäätkö sinä? Nyt olisi minun vuoroni auttaa, olla sinun rinnallasi tukena ja turvana, seurana ja lähellä, mutta miten voisin sen sinulle täältä kaukaa suoda? Kaikkein parhainta sinulle vain haluaisin tarjota..

Hyvää isänpäivää rakas isä. Nautithan päivästä yhdessä äidin kanssa. Soitellaan ja jutellaan taas puhelimessa! Kyllä, minä tulen luoksesi, kun kaikki tämä helpottaa. Odottele rauhassa!

-Anne

Kotona Asuen Seniorihoivan väki toivottaa kaikille hyvää isänpäivää!

Jokainen isä on päivänsä ansainnut!

Rakas Pappani – Tarina sinusta, kun et enää muistanutkaan palata kotiin

Tänään 21.9.2020 maailman Alzheimer päivänä haluan muistella hetken omaa rakasta Pappaani. Pappa asui isolla maatilalla luonnon keskellä. Hän oli jäänyt leskeksi vuosia sitten, mutta omasta kodista hän ei halunnut lähteä minnekään. Hän rakasti maalaismaisemaa, luontoa, rauhallisuutta ja kaikenlaista puuhastelua, sillä isolla maatilalla riitti tekemistä. Kesäisin hän käveli, pyöräili jopa kymmenien kilometrin lenkkejä, talvella hiihti ja ajoi potkurilla. Hän oli 80-vuotias teräspappa, muistan sanottaneen!

Mutta sitten kaikki muuttui yhdessä päivässä. Pappani ajoi polkupyörällä, kaatui ja lonkka murtui. Siitä alkoi alamäki. Ensin meni fyysinen kunto ja pian alkoi näkyä henkisen toimintakyvyn muutoksia. Muisti huononi ja huononi ja enää yksin asuminen ei onnistunutkaan. Onneksi oli omaiset – rakkaat tyttäret – jotka auttoivat ja palvelutalo, jossa Pappa asui osan ajasta, sillä yksin ei enää pärjännyt. Kuntouduttuaan Pappa liikkui rollaattorilla ja pääsi asumaan takaisin maatilalle omaan kotiin, aina kun joku oli siellä hänen kanssaan. Olihan se rakkain paikka Papalle.

Muistan aina erään kauniin kesäisen päivän, kun Pappa oli päättänyt lähteä lenkille vanhan tavan mukaan. Oli sovittu, että hän kävelee 200 metriä maatilalle vievän yksityistien päähän ja sieltä hän kääntyy takaisin. Mutta Pappa ei tullutkaan takaisin. Muistan sen valtavan huolen ja hädän, kun Pappaa ei enää löytynyt. Onneksi tätini oli nopeasti ymmärtänyt, että nyt ei kaikki ole hyvin ja osasi lähteä katsomaan kaikki ne läheiset paikat, mitkä olivat Papalle tuttuja tai hänen lenkkipolkujensa varrella. Pappa oli kävellyt pidemmän matkan, mennyt läheisen tien varressa olevaan autiotaloon ja istui siellä yksin hylätyssä, vanhassa, tyhjässä talossa. Kun Pappa löytyi viimein, kertoi hän ”tulleensa kotiin ja ihmetteli miksi muut eivät ole kotona vaan hän on yksin”… Voi rakas Pappani!

Muistisairaus vei Pappani muihin maailmoihin, todellisuus sekoittui menneisyyteen. Vaikka elämä oli välillä rankkaa, raskasta ja jopa hämmentävää, muistan, että onnellisuus ja iloisuus olivat silti voimakkaasti läsnä, onneksi! Pappa sai elää hyvän elämän muistisairaudesta huolimatta.

Tämän oman muisteloni myötä haluan toivottaa kaikille muistisairauden kanssa eläville; ikäihmisille, heidän läheisilleen, sekä hoivatyötä tekeville myötätuntoa, voimia, jaksamista, ymmärrystä, lempeyttä ja aurinkoa päiviinne. Pidetään muistisairaista ja itsestämme huolta.  

Myötätuntoista Alzheimer päivää!

-Anne

Kirje sinulle – Ikäihminen, Omainen, Läheinen

Tänä vuonna vietämme pääsiäistä hyvin erilaisissa olosuhteissa ja tunnelmissa, keskellä Korona pandemiaa. Pandemia on ollut Suomessa jo useita viikkoja. Se on tullut jäädäkseen joksikin aikaa ja, ikävä kyllä, joka päivä saamme lukea tiedotusvälineistä kuinka uusia tartuntoja on tullut lisää ja ihmisiä joutunut sairaalahoitoon. Toisille, mutta onneksi vielä harvoille meistä, tauti on liian kova ja kauniin tarinan loppu on kammottava. Sitä emme haluaisi kukaan omalle kohdallemme. Korona-pandemiasta on paljon puhetta joka puolella, joka mediassa, jokaisen ihmisen keskusteluissa. Myös me kohtaamme työssämme joka päivä tämän tosiasian ja viime päivinä olemme saaneet paljon viestejä: ”Äitiäni pelottaa, eikä hän oikein tunnu tietävän mistä on kysymys. Kohtaamisia pitää välttää, joten peruutan / en tilaa palvelua hänelle toistaiseksi”.

Ymmärrämme huolenne varsin hyvin. Meitäkin mietityttää välillä miten maailma tulee muuttumaan, mutta me emme halua antaa pelolle valtaa, vaan jatkaa normaalia elämää ikäihmisten palvelijana heidän omassa kodissaan niin kuin se on vain suinkin mahdollista tässä tilanteesa. Pandemian vaikutukset koskettavat jokaista ihmistä. Kuten olemme joka paikasta kuulleet, eniten vaarassa ovat riskiryhmät, kuten ikäihmiset tai pitkäaikaissairaat. Valtaosa asiakaskunnastamme ikäihmisinä kuuluu tähän riskiryhmään.

Mutta kuinka voimme sitten toimia tässä tilanteessa? Olemme etulinjassa toisaalta varotoimien ja toisaalta sen suhteen, että voimme tarjota riskiryhmäläisille heidän omaan kotiinsa – joka on tällä hetkellä turvallisin paikka ikäihmisten olla – palvelua, josta he nimenomaisesti tänä poikkeusaikana erityisesti hyötyvät. Normaalioloissakkin olemme erittäin tärkeä resurssi ikäihmisille ja heidän läheisilleen, mutta ennen kaikkea nyt kun elämme poikkeustila-aikaa on tärkeä pitää huolta juuri heistä, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Noudatamme kaikessa toiminassamme kansallisia ohjeita koronavirus tartuntojen ehkäisemiseksi. Kuulumme Hyvinvointialan liittoon ja noudatamme Yksityisen Sosiaalipalvelualan Työehtosopimusta. Liitto on seurannut pandemian kehitystä hyvin tiiviisti ja sieltä on tullut useita ohjeita, jotka kaikki olemme laittaneet käytäntöön. Noudatamme kaikkia liiton poikkeustila-aikaisia ohjeistuksia. Sen lisäksi olemme hyvin tiiviisti seuranneet pandemian kehitystä niin ulko- kuin kotimaassa sekä maan Hallituksen, THL:n ja muita uutisia. Noudatamme kaikkia näistä viranomaistaholta ja asiantuntijoilta annettuja ohjeistuksia.

Nyt poikkeusaikana maan Hallituksen ohje on, että ei tehdä turhia kontakteja toisiin ihmisiin. Ikäihmisiä palvelevat HOIVANantajamme noudattavat tätä ohjetta yhtä lailla kuin muutkin suomalaiset. He noudattavat erittäin huolellista käsihygieniaa. He eivät mene sairaana ikäihmisten kotiin, vaan jättäytyvät karanteeniin kuten Hallituksen ohje on. Jokaisella HOIVANantajalla on huivi tai hengityssuojain kasvoilla AINA asiakkaan läheisyydessä. HOIVANantajat noudattavat turvaetäisyyksiä myös työvuorossaan asiakkaan luona, ellei palvelu välttämättä vaadi lähikontaktia. Meillä on yksi, sama tuttu HOIVANantaja asiakkaalle. HOIVANantaja käy pääsääntöisesti 1-3 asiakkaalla kyseisen päivän aikana – ei päivittäin tusinalla asiakkaalla, kuten alalla yleisesti toimitaan.

Sen lisäksi, että jokainen ikäihminen saa päivittäiset perustarpeet kuten ruokahuollon sujumaan ja terveellisen ja turvallisen arjen peruspilarit kotona eristyksissä ollessaan, ovat viranomaiset useita kertoja painottaneet, kuinka tärkeää on esimerkiksi jumpata ja huolehtia liikunnastaan tänä poikkeusaikana. Poikkeusaika voi aiheuttaa merkittävästi myös ahdistusta, voimakasta yksinäisyyden tunteen lisääntymistä ja muuta mielenterveyden ja myös fyysisen terveyden kuormitusta normaalin yksinäisyyden sijaan. On tärkeää, että ikäihmisen aktiivisuutta, omatoimisuutta, yhteiskunnassa mukanaoloa ja muuta vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä tuetaan. On tärkeää, että ikäihminen saa asioida toisen ihmisen kanssa, poikkeustilan ehdoilla.

HOIVANantajamme voi auttaa tässä. Hän voi olla hyvin tärkeä kumppani, joka auttaa poikkeustila-aikaisten ohjeiden käytännön toteutuksessa. HOIVANantaja voi olla seurana ikäihmisen omassa kodissaan ”turvallisesti lähellä, mutta riittävän kaukana” huomioiden turvavälin. Yhdessä voi purkaa kuulumisia ja tuntojaan, keskustella vaikka toisen istuessa toisella puolella olohuonetta. HOIVANantaja voi opastaa etäyhteyden luomisessa tietokoneella rakkaisiin omaisiin. Hän voi käydä ikäihmisen puolesta esimerkiksi kaupassa, apteekissa tai muilla asioilla ja jättää ostokset oven taakse, mikäli muuta palvelun tarvetta ei sillä kerralla ole. Uuden ajan edessä uudet toimintamallit on otettava käytäntöön!

Tämänkaltainen tilanne ja pandemian olemassaolo tulee jatkumaan vähintäänkin useita viikkoja, todennäköisesti useita kuukausia. On asiantuntijoiden arvioita, että se jatkuu vuoden loppuun asti. Pandemia on levinnyt koko maailmaan. Se erittäin todennäköisesti jatkuu kunnes rokote on keksitty. Toimivan rokotteen saamiseen meille suomalaisille, menee asiantuntijoiden arvioiden mukaan vähintään pari vuotta. Emme voi lopettaa elämäämme kokonaan pariksi vudeksi ja jäädä odottamaan että rokote lopulta pelastaa meidät. Kenenkään ihmisen terveys, ei fyysinen eikä henkinen, kestä täydellistä eristystä loputtomiin. Yksikään yhteiskunta ei toimi, ei julkinen eikä yksityinen talous kestä, mikäli emme turvallisesti, askel askeleelta , harkiten ja varoen ala palata takaisin normaalin elämään huomioiden kaikin keinoin kuitenkin pandemian olemassaolo ja mahdollisesti uusi aalto sekä sen mukanaan tuomat riskit sairastua. Kun toimimme viisaasti ja järkevästi, varoen ja nykytilanteeseen parhaamme mukaan sopeutuen, selviämme tästä kriisistä yhdessä.

Poikkeustila-aikainen elämäntyyli jatkuessaan aikaansaa monia haittavaikutuksia pidemmällä ajanjaksolla, ja erityisesti ikäihmisten kannalta muun muassa terveydentila on vaarassa. Olemme aidosti huolisamme kuinka erityisesti ikäihmiset ja myös heidän omaisena jaksavat läpi näiden haasteellisten aikojen. On järkevää tehdä omassa elämässään riskivapaita tai erittäin pieniriskisiä valintoja, mutta ei jättää terveyttä aikaansaavia valintoja kokonaan pois. Haluamme auttaa ja olla tukena ikäihmisille tänä poikkeustila-aikana. Pidetään huolta toinen toisistamme, selviämme tästä yhdessä!

Palvelemme edelleen normaalisti ikäihmisiä – niin nykyisiä kuin uusiakin – erityisellä varovaisuudella ja huolellisuudella kaikki varotoimet huomioiden!

Ystävällisin terveisin ja hyvää pääsiäisen aikaa toivottaen, Kotona Asuen Seniorihoivan väki

Ps. Alla on lainaus ”Uuden edessä” kappaleesta, joka on tehty 150 suomalaisen artistin voimin antamaan lohtua ja toivoa ihmisille näinä vaikeina poikkeustila-aikoina. Käy kuuntelemassa kappale!

”Ollaan yhdessä, tai ainakin yhtä sydämessä
Päivien pidentyessä, jonkin uuden edessä
Kevään lehdillä, on tänäkin vuonna elämä
Päivien pidentyessä, ollaan yhtä sydämessä
Uuden edessä”

Toivon kärki – uuden edessä

Kesänviettoa ikäihmisen silmin

Kesäkuu on lähtenyt käyntiin ja kesä on virallisesti täällä. Suvivirret on laulettu taas sadoissa kouluissa viikonloppuna ja lämpö lisääntyy päivä päivältä tuoden lopulta kesähelteet tullessaan. Luonto on vehreä ja kaunis, kukat kukkivat ja linnut laulavat iloisesti. Kesätuuli puhaltaa lempeästi ja järven rannalla tai metsäpolulla voi aistia kesän taikaa. Myös kesän ensimmäiset oman maan herkut ovat jo saatavilla; vihannekset, kasvikset ja marjat ja lisää herkkuja on luvassa pitkin kesää. Päivä on pisimillään, valoa riittää aikaisesta aamusta myöhään iltaan ja juhannus on jo ihan pian täällä. Tämä on varmasti suomalainen kesä!!

Miltä kesä tuntuu ikäihmisen silmin? Mitkä asiat ovat tärkeitä, kun vuosia on jo kertynyt? Nämä samat kesän tunnusmerkit ovat varmasti sekä nuoren että ikäihmisen mielestä ehdottomat ja tärkeä osa suomalaista kesää, mutta iäkkäämpänä niiden merkitys korostuu entisestään. Kun on kuunnellut ikäihmisten tarinoita huomaa, että hetkessä elämisen merkitys ja kyky nautiskella pienistä asioista on taito, jonka vanhempana taitaa paremmin. Ja kesällä tämä todellakin korostuu! Monille ikäihmisille on myös ehdottoman tärkeää saada viettää kesäpäivät omassa kodissa tai mennä kenties omalle mökille tai maalle kauaksi kaupungin hälinästä omiin tuttuihin ja rakkaisiin maisemiin nauttimaan kesän pienistä iloista ja merkityksellisistä hetkistä.

Mitä se hetkessä eläminen sitten oikein on….? Kesän lämpimät päivät houkuttelevat ulos, ja on mukava istuskella pihalla ja seurata sekä aistia kesän tunnelmaa. Lämpö tuntuu hartioilla ja selässä ja ehkäpä yhdestä vaatekerrasta voi luopua. Auringonsäteet osuvat poskille ja nenänpäähän ja se tuntuu hyvältä ja saa mielen piristymään. Tekee mieli istuttaa muutama kesäkukkanen ja alkaa seurata niiden ja muidenkin pihapiirin kasvien kasvua. Se on kuin elämän vertaiskuva. Ulkona ollessa tulee kiinnitettyä huomiota iloiseen lintujen lauluun, ympärillä lenteleviin perhosiin tai pihan poikki juoksevaan oravaan. Välillä voi käydä vähän kuopsuttelemassa maata tai kuljeskella pihalla ja tutustua uusin silmin miltä pihalla tänä kesänä näyttää. Sitten taas voi pysähtyä istumaan ja aistia kesän tunnelmaa. Elämä on tässä ja nyt.

Myös rakkaat sukulaiset ja läheiset ovat kovasti odotettuja vieraita, mikäli asuvat kauempana. Kaukana asuvat ystävät, lapset, lastenlapset ja lastenlastenlapset tulevat vierailulle ja pääsee pitkästä aikaa vaihtamaan kuulumisia kasvotusten läheisten kanssa ja ehkäpä saa seurata lasten riemukasta kesänviettoa.  Mikä olisikaan parempi tapa saada iloa ja energiaa omaan päivään, kun seurata pienten lasten aitoa iloa, innostusta ja menoa kesäpäivinä.

Toisaalta kesä voi tuoda mieleen myös haikeutta eletystä elämästä. Kesän ollessa kauneimmillaan ajatukset karkaavat monesti menneiden kesien muistoihin nuoruusvuosilta. Moni kesä on voinut olla rakkauden täyteinen ajanjakso puolison kanssa tai silloin on päässyt viettämään ne mielekkäimmät ja ikimuistoisimmat hetket perheen ja ystävien parissa, on tullut matkusteltua ja nautiskeltua elämästä. Ehkä sen vuoksi myös mieli halaajaa niin kovasti viettämään kesää lapsuuden ja nuoruuden maisemiin…. niin, että saisi edes pienen hetken ajatuksissaan elää taas ihania nuoruusvuosia. Jos vanhat kotipaikat ovat vielä olemassa ja sinne on mahdollista palata kesälomalla, silloin sinne kannattaa mennä nautiskelemaan! Ja vaikka muistot tuovat mieleen haikeutta, ehkä suruakin, ja saa tajuamaan elämän rajallisuuden – myös kiitollisuus ja onnellisuus eletystä hyvästä elämästä valtaavat mielen ja elämä tuntuu hyvältä juuri tässä ja nyt.

Toivotamme kaikille ikäihmisille oikein mukavaa ja leppoisaa kesää ja toivomme, että jokainen pääsee nauttimaan kesän tunnelmasta ja kokemaan kesän mukanaan tuomaa hyvää mieltä itselle parhaaksi sopivalla tavallaan.

Aurinkoista kesää!

Kiitos, äidit

Äiti. Miten paljon sisältöä mahtuukaan yhteen pieneen sanaan! Näitä aikoja keväällä hiirenkorvat ja hennot vuokot muistuttavat, että on taas aika muistaa äitejä. On taas korttien, kukkien, kakkukahvien ja kiitosten päivä. Lämmintä yhdessäoloa. Liikutuksen kyyneliä silmänurkissa. Kiitosmieltä. Paljon on koettu yhdessä. Melkoinen matka takana.

Äidit odottivat, arvailivat, aavistelivat meitä, jotka kelluimme vielä heidän sydämensä alla suojassa. Kantoivat, olivat kotina meille. Jaksoivat. Kun tuli aika, äidit ponnistivat meidät elämään, ottivat syliin, ihan iholle. Hoivasivat, hellivät. Ammensivat meille rakkauttaan ja aikaansa.

Saimme uinailla turvassa pienessä sykkyrässä, liukua hetkittäin alas unen maailmoista, havahtua ilmoittamaan tarpeistamme. Äidit kuulivat, vastasivat, ruokkivat, pesivät – ihmettelivät ja ihastelivatkin. Me aarteet, äidit aarteiden vartijat. Yötä päivää. Äidit jaksoivat.

Saimme kasvaa ja muotoutua omaksi itseksemme, oppia tähän elämään. Lähellä oli äidin syli, tarjolla lohdutus, kun sitä tarvittiin. Äideillä oli oikeaan hetkeen parantava puhallus ja opettava ojennus. Eväitä elämään. Äidit jaksoivat.

Kun huomasimme, että maailma odottaa meitä pihaportin tuolla puolen, äidit saattelivat matkaan, opettelivat luottamaan ja päästämään irti. ”Tule sitten käymään”, he muistuttivat. Kun sitten kävimme, he rakastivat ruoalla. Aivan kuin me muualla näkisimme nälkää..! Voi äitejä! Äidit ovat aina äitejä…

Mutta ennemmin tai myöhemmin havahdummekin siihen, että vuosikausia sitten sommiteltu asetelma alkaa kallistua. Osat alkavatkin vaihtua. Äideillä alkaa jo olla ikää. Äitien, jotka aina jaksoivat, on suostuttava jaksamaan vähän vähemmän ja tarvitsemaan toisia vähän enemmän.

Ihanaa on se, että muistot säilyvät, vaikka niiden kertoja vaihtuisikin. Äitien toistamiseen kertomista vauvamuistoista voi tulla meidän omia muistojamme, jotka äidit jo kenties ovat unohtaneetkin. Tarinamme elää, kun sitä kerrotaan. Voimme olla äitiemme muistopankkeja. Ja äitienpäivä voi olla mainio päivä tehdä lisää talletuksia.

Käsissä aika

"Viileät vieraat kädet
vetivät minut elämään.
Aistin haparoivaa haurasta
odotettua onnea.
Oli syli, johon sykertyä.
Sain olla rakas.
Tutuiksi tulivat
kädet, jotka kantoivat,
silittivät, suojasivat,
pesivät, pukivat, peittelivät.
Läsnä ja lämpimät
ne kädet, jotka viisauteen viittoivat,
oppimaan ohjasivat.
Kaiken aikaa ahkeroivat,
nostelivat, noukkivat,
askaroivat, auttoivat.
Kiireen keskellä koskettivatko?
Äiti, anna käsi.
On mun vuoro pitää huolta."

Kevät on täällä!

Aurinko paistaa siniseltä taivaalta, linnut laulavat iloisesti ja lämpötilakin nousee ulkona pitkälti yli 10 asteen. Ihana kevät on saapunut! Kevään yksi varma merkki on myös tulevana viikonloppuna vietettävä pääsiäinen. Nykyisin pääsiäistä vietetään muun muassa kevään alkamisen juhlana. Pääsiäiseen liittyy useita keväisen luonnon heräävän elämän vertauskuvia, kuten narsissit, rairuoho, keltaiset pääsiäistiput sekä hiirenkorvalle puhkeavat koivunoksat ja pajunkissat. Kevätpäiväntasauksen jälkeen valo voittaa pimeyden ja lämpö kylmyyden. Nyt on KEVÄT!

Alkanut kevät tuo myös uusia ajatuksia ihmismieleen. Lisääntynyt valon määrä tuo uutta energiaa ja tulee tarve uudistua ja laittaa asioita kuntoon. Vaikka ikää olisi jo paljon voi mieli tuntua yhtäkkiä nuorelta. Ulkona liikkuminen ja kevyt reippailu kuntoa kohottaen alkaa tuntua luontevammalta, pihaa olisi kiva alkaa laittamaan kesäkuntoon, kotia voisi nikkaroida ja kunnostaa sekä siivota ja sisustaa kevätilme ja paljon muuta askaretta… Kun energiapiikki iskee pitkä talven jälkeen, silloin se energia kannattaa hyödyntää ja touhuta mielekkäitä asioita. Toisaalta keväällä voi myös mieli väsyä ja tuntuu, ettei jaksaisikaan tehdä yhtään mitään, vaikka ilma on mitä parhain ja nyt juuri sitä energiaa pitäisi olla. Tällöin kannattaa panostaa lepäilyyn, syödä ravitsevaa ruokaa ja liikkua hiljakseen luonnossa, jotta oma olo ja mieli alkavat kohenemaan pitkän talven jälkeen.

Nyt kun pääsiäisviikonloppu tulee, kannustamme jokaista tekemään juuri sitä mikä parhaalta tuntuu. Jos haluat hiljentyä viettämään pääsisäistä perinteitä kunnioittaen ja oleskella läheisten ja ystävien kanssa, niin nauti siitä!  Jos tykkäät puuhastella ja virtaa riittää, niin tee sydämesi kyllyydestä! Jos taas kaipaat lepoa ja oma energiataso on nollassa, niin lepää ja oleskele vain!

Miten sinä vietät pääsiäistä ja mitä ajatuksia kevät sinussa herättää?

Toivotamme mitä parhainta ja aurinkoisinta pääsiäistä sinulle!

Onnellinen vanhuus

Onnellinen vanhuus – minkälaisia nuo viimeiset elinvuotemme ovatkaan? Me kaikki haluamme olla terveitä, voida hyvin, olla elinvoimaisia, tehdä mielekkäitä asioita ja viettää aikaa perheen, läheisten ja ystävien parissa. Mutta mitä muuta voisi olla onnellinen vanhuus? 

Minkälainen on sinun unelmiesi vanhuus? Jos saisit itse valita, miten viettäisit nuo vuodet? Olisitko mieluummin onnellisesti kotona asuen ja tarvittaessa apua kotiin saaden vai laadukkaassa palvelutalossa ihmisten ympäröimänä? Haluaisitko viettää aktiivista elämää ja käydä vanhuksille suunnatuissa tapahtumissa ja matkustaa vaikkapa ulkomaille lämpimään? Vai haluaisitko keskittyä enemmän kotona oleiluun ja elämän pienistä iloista nautiskeluun, ja nauttia perusarjesta kuten maukkaasta kotiruuasta, pienistä ulkolenkeistä ja käsityöistä kotona puuhastellen? Minkälaisia asioita sinä arvostat ja miten haluat nuo vuodet rakentaa elämässäsi? 

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen, jokaisella meistä on ainutlaatuinen elämäntarina. Jokaiselle meistä kuuluu myös onnellinen, arvokas ja ainutlaatuinen vanhuus. Kaikkea emme voi vanhuuden osalta itse valita, mutta ajatuksissamme voimme rakentaa onnellisen vanhuuden ja miettiä sitä jo etukäteen. Näitä asioita on hyvä pohtia jo etukäteen ja kannustamme jokaista käyttämään siihen edes pienen hetken aikaa. Mitä sinä arvostat, minkälainen on onnellinen vanhuus? 

Mikä on Arvokas vanhuus blogi?

Arvokas vanhuus blogi on hyvänmielen verkkosivusto, jossa julkaistaan ikäihmisten elämää koskettavaa sisältöä. Blogissa käsitellään ikäihmisten elämään liittyviä aihealueita, pohditaan ikääntymistä ja sen mukanaan tuomia asioita, tuodaan esiin tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita sekä nostetaan esiin vanhuuteen ja seniorielämään liittyviä kysymyksiä.  

”Antakaa minulle arvokas vanhuus” – Pieni runo ihmisyyden puolesta 

Kohtele minua hyvin, 
sitten kun en enää muista nimeäni. 
Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. 
Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, 
sitten kun en enää ole tuottava yksilö, 
kohdelkaa minua silloinkin ihmisenä. 
Välittäkää minusta, 
antakaa rakkautta, 
koskettakaa hellästi. 
Kello hidastaa, 
eräänä päivänä se pysähtyy kokonaan, 
mutta siihen on vielä aikaa. 
Antakaa minulle arvokas vanhuus.
” 

– Tuntematon